Minuun vaikuttanut taidenäyttely

Taidepolkuni

Skannerin käyttö olisi varmaan ollut viisasta, mutta kun se ei toiminut. Toivottavasti valokuvan läpi näkee keskeisiä asioita taidepolustani. Taidekokemukset ovat olleet vahvasti musiikkipainotteisia. Kuvataide on saanut kokemuksissani alaa vasta viimeisimpien vuosien aikana.

Oma taidekäsitykseni

Taideteosten herättämät tunteet katsojassa ovat omassa taidekäsityksessäni keskeisessä asemassa. Taideteosten äärellä mietin omia tuntemuksia sekä niitä ajatuksia, joita taiteilija mahdollisesti haluaa välittää teoksellaan. Kurssiharjoitusten myötä olen alkanut taidetta katsellessani pohtia myös sitä, millaisia tunteita tai olotiloja valittu tekniikka on mahtanut taiteilijassa herättää. Pullovärimaalaus sai minut tarkastelemaan taideteoksia uudella tavalla ja kiinnittämään erityisesti huomiota taideteosten värin määrää. Käydessäni hiljattain Turussa Galleria Reginassa, mietin juuri yhden taideteoksen äärellä runsaan värinkäytön herkullista esiintuloa. Haluan opettajana välittää erilaisia elämyksiä kuvataiteen mahdollistamin keinoin sekä itse tehden että taidetta tarkastellen.
 

Kuvailisin omaa taidekäsitystä Räsästä mukaellen postmoderniksi. Taideteorioista postmodernin suuntauksen ajatukset koskettivat eniten ajatuksiani kuvataidekasvatuksesta. Pidän ajatuksesta, jonka mukaan taide voidaan nähdä sosiaalisena tapahtumana. Olen myös sitä mieltä, että taidemaailmassa voidaan lainailla vanhaa ja leikitellä vanhoilla teemoilla uudesta näkökulmasta käsin. 

Tulevaisuuden kehitystavoitteena on omalla kohdallani lisätä esteettisen näkökulman mukaan ottamista osaksi omaa taidekasvatusta. Esteettiset pohdinnat kauneuden merkityksestä toisivat mukavasti filosofista näkökulmaa taiteen tekemiseen sekä kokemiseen. Kauneus ja hyvyys ovat sellaisia arvoja, joita tulisi esimerkiksi kuvataideopetuksen yhteydessä tarkastella. Lähinnä ajattelen niin, että olen tietoisesti ”tuntosarvet herkällä” kuulostelemaan oppilaiden kanssa tilaisuuksia tällaisen keskustelun käymiselle.

Maijan demotehtävä

Grafiikkaa

Helppoa grafiikkaa Press-Print -levyillä

 

Grafiikka-nimitys tulee kreikkalaisesta sanasta grafein = kaivertaa, piirustaa, kirjoittaa. Se on kuvataiteessa yleisnimitys menetelmille, joilla taiteilijan valmistamista painolevystä voidaan vedostaa kuvia paperille tai muulle materiaalille. Kuva tehdään painolaatalle peilikuvana ja vedostetaan prässillä. Monivärigrafiikassa valmistetaan yleensä jokaista väriä varten oma painolaattansa.
Grafiikassa taiteilija luo uniikkityön sijasta kuvapohjan tai kuvapohjia, joista lopullinen työ painetaan eli vedostetaan. Näin syntynyt vedos ei ole taideteoksen kopio, vaan itsenäinen taideteos, alkuperäinen grafiikanlehti.

Työvaiheet:

1. Suunnittele ja piirrä lyijykynän terällä painaen kuva levylle. Muista että painaessa kuva vedostuu peilikuvaksi. Levylle voi antaa muodon, sen ei siis tarvitse olla suorakaide. Levyn voi myös leikata tai irrottaa osiin.

2. Vedostaminen. Väri levitetään lasilevylle ja telataan tasaiseksi. Kun teloja ei käytetä niiden annetaan levätä pyörivä osa ilmassa.


3. Väri telataan piirretylle levylle. Tarkista reunat, kulmat ja että väriä on tasaisesti. Eri osat voi painaa eri väreillä.

4. Aseta painolevy puhtaalle alustalle ja laita painopaperi levyn päälle. Painopaperina voi käyttää japaninpaperia, silkkipaperia, erilaisia värillisiä papereita.


5. Silitä esim. ruokalusikalla paperin päältä jotta painoväri tarttuu paremmin

6. Vedä paperi varovasti levystä irti ja aseta kuivumaan

7. Huom! Jos vedostaa toisen värin märän värin päälle niin kuivuminen kestää kauemmin

8. Pese levy ja käytetyt välineet vedellä heti käytön jälkeen

9. Usein itse painolevykin voi olla taideteoksen kaltainen

Pullovärimaalauksen dokumentointi

Kukka

                                         

Joutsenlampi myrskyssä

                                          

Tunne

 

Maalauskerralla olin aluksi todella väsynyt. Aloitin tehtävän ilman suurempia odotuksia. Maalien runsas käyttö tuntui kuitenkin heti alusta asti vapauttavalta ja jopa terapeuttiselta. Väsynyt olotila muuttui kuitenkin pian vapautuneeksi tunteeksi lastan liukuella kevyesti maalikerrosten päällä. Oli hauskaa huomata sitä, millaisiin kuvioihin käsi lastaa ohjasi. Tein paljon koukeroita ja lenkkejä, enkä niinkään suoria viivoja tai jyrkkiä mutkia. Oli nautinnollista seurata värimaailman syntyä ja kehitystä paperilla. Selkeästi minua helpotti työni tekemisessä myös se, että siirryin enemmän omaan rauhaan tekemään työtäni. Luottamus omaan tekemiseen vahvistui koko ajan työtä tehdessä.

Pullovärimaalaus opetti minulle tekniikan runsaasta värin käytöstä. En ollut aiemmin kokeillut tehdä mitään vastaavaa työtä, missä todella sai ottaa paljon väriä käyttöön. Aion ehdottomasti toteuttaa työtapaa tulevien luokkieni kanssa. Sovellusmahdollisuuksia tästä maalaustavasta voisi kehittää siten, että kuvioisi lastan reunan saksien tai mattopuukon avulla. Tällainen tekniikka voisi myös muodostaa pohjan jollekin toiselle tekniikalle, jota sitten kokeiltaisiin maalata kuivuneen työn päälle.

Opettajan rooli voisi tällaisessa työssä olla inspiraatiota tukeva kanssakulkija. Itse olin tyytyväinen opettajalta saamistani ohjeista tehdessäni maalausta. Mielestäni ohjeet olivat oikeissa kohdissa kannustavia sekä ohjasivat havaintojani hyvin onnistuneisiin yksityiskohtiin. Pyrin kehittämään tällaista kuvaamataidollista ohjaustyyliä myös itsessäni.

Runsas värien käyttö ohjasi myös havaintojani taidenäyttelyvierailulla, jonka kävin muutama viikko sen jälkeen, kun olin tehnyt pullovärimaalauksen. Kiinnitin eri tavalla kuin aiemmin huomiota taiteilijoiden värien käytön runsauteen ja etenkin niihin tauluihin, joissa maalien rajat tulivat kohokuvioin esille. Halusin myös uskoa tavoittaneeni pienen murto-osan siitä hyvän olon tunteesta, jota taiteilijat kokevat löytäessään onnistuneita värikokeiluja.

Näyttelyvierailu

Näyttelyvierailu taidemuseossa oli mukava kokemus. Museo itsessään on tiloiltaan suunniteltu sopivan kokoiseksi esimerkiksi alakouluikäisten taidemuseokäyntiä ajatellen. Tilat houkuttelevat seikkailemaan taiteen maailmassa sijaitsemalla vanhassa historiallisessa rakennuksessa kolmessa eri kerroksessa.

Valitsin vaikuttavimmaksi teokseksi Villu Jaanisoon D. Alighieri. Ajattelin sen kuvaavan Dantea ja mieleeni tuli Danten helvetti -teos. Mietin museossa, että kyllä on taiteilijalla varmasti tullut jo uniinkin Danten kasvot, kun on valmistanut niistä valtavan teoksen sekä lukuisia pieniä kipsiteoksia. Vaneri oli työstetty hienosti ja saatu aikaan suuri teos. Mietin teosta tarkastellessani materiaalin ja taiteilijan tuntemusten lisäksi hahmon historiataustaa. Taidekäyntien yhteydessä kannattaa tutustua esillä oleviin teoksiin monipuolisesti yli oppiainerajojen. Niinpä selvitin käynnin jälkeen Danten historiallista taustaa netistä. Kysymyksiä nousi mieleeni siitä, onko taiteilija halunnut kuvata teoksellaan rakkaustarinaa, jota Dante kuvaa Jumalallisessa näytelmässään? Vai onko taiteilija kenties tavoitellut tiedollisempaa puolta Danten muiden teosten osalta? Haluan itse uskoa rakkausteoriaan. Jotenkin myös tilan ratkaisut antavat viitettä siihen.